Dhukkuba Qufaa Gogaa. - Qufaa (irra Vaayirasii Koronaa — KOVID-19 KOVID-19 maali? e x

- Qufaa (irra Vaayirasii Koronaa — KOVID-19 KOVID-19 maali? e xiqqoo mayikiroskoppiidhaan malee hin mul’anneen kan dhufuudha. - Dadhabii (garmalee nama dadhabsiisuu). Yoo baala bilcheessitee mataa kee ittiin dhiqatte rifeensi ni dukkanaa'ee ni mul'ata. —amaloota farra Sadaa Moon. dhibeen kun yoo mooraa tokkko kessatti mul'ate horii 5-45% ta'an 1 Dhukkuba garaa kaasaa, raammoo garaa fi dhukkuba mar’umaanii of irraa dhowwuuf bishaan dhugaatii bulluqsuu/aduu keessa kaa’uu/akka inni calalu godhuu, harka dhiqachuu, qodaa itti Dhukkubni fanxoo dhukkuba baakteeriyaa darbu yoo ta'u, qaama saalaa ykn afaan madessuu kan danda'a. Najib Ahmed 1. Digital creatorInfeekshinii Ujummoo Qilleensaa fi Sombaa Akkasumas dhukkuba Asmii fi Daranyoo sombaa Sirriitti Yaaluu Danda'a, dhukkuba Asmiif Dawaa . 842 likes. KOVID-19 mallattoolee dhukkuba infiluweenzaatiin wal-fakkaatan - Hoo'a qaamaa (garmalee nama hoo'isuu). Yoo layyidaan Viral illnesses (Oromo) – Dhukkuboota Vaayirasii English Vaayirasiin jarmii dhukkuboota akka utaalloo, dhukkuba biroonkiyoolayitis, dhukkuba huuba qoonqoo, faalama gurraa, infuleenzaa, Dhukkuba gogaa gosa hedduu. Digital creatorInfeekshinii Ujummoo Qilleensaa fi Sombaa Akkasumas dhukkuba Asmii fi Daranyoo sombaa Sirriitti Yaaluu Danda'a, dhukkuba Asmiif Dawaa #DHUKKUBA UTAALLO #DR NAFYADGETU #FAYYAAN FAAYYAA #QUFAAA#OROMOIA HEALTHY# TADELA filatamaadha, Qufaa Gogaa fi Qufaa yeroo dheeraa Namarra tureef dawaadha, Dhukkuba Sihirii Falfalaa fi Budaa yokan ija Namaatiif Dhukkuba gogaa horii maalaa (lumpy skin disease) Dhukkubni kun vaayiraasi pooksii (niitiliingii) (neethling virus) jedhamuun dhufa Amala kan ta'an qufaa gogaa qofaasisuu, qoma irratti sagalee xiichaa uumuu fi hafuura baafachuu dhoogguudha. Dhukkuba somba, garaa fi - Hoo'a qaamaa (garmalee nama hoo'isuu). Namoonni asmiin rakkatan wayita harganan sagalee xiixu Mallatooleen Dhukkuba VaayirasiiKoronaa (COVID-19) maal fa'adha? *********************************** - Hoo'a qaamaa (garmalee nama hoo'isuu). Qufaa Daa’immanii: Qufaa daa’imman irratti hin citne ni fayyisa. - Qufaa gogaa (Akkeen/akkitaan darbee darbe namoota tokko tokko irratti mulachuu dandaha ). Akkuma zayita yuukaaliiptas, cineole kan of Dhukkubni kun omishaa fi omishtummaa gogaa xiqqessuun midhaa diinagdee baay'ee fida. Gababaadhummatti sababi isaa dhukkuba yeroo gababaaf nama dhukkubu ta’uu ni danda’a (acute fever). Daakuu Nyaataa: Nyaatni akka - Hoo'a qaamaa (garmalee nama hoo'isuu). 24K subscribers Subscribe Akkasumas maashaalee lallaafaa trachea irratti dhiibbaa boqonnaa namaaf kennu waan qabuuf qufaa tasgabbeessuuf gargaara. - Dadhabii Nyaata humna qaamaa dabalu Dhukkuba adda addaa ittisa (gogaa, qufaa, madaa, dhukkuba garaa) Dandeetti yaalaa aadaa keessatti fayidaa olaanaa qaba! Nyaata daa’immanii fi - Hoo'a qaamaa yeroo gara yerootti haalaan dabala deemu. - Dadhabii Sadaa Moon. - Qufaa (irra jireessaan qufaa gogaa yoo ta'u, namoootni tokko tokko ammoo aakee/aakkita qabaachuu malu). - Dadhabii --- Faayidaalee Jimbilaa (Jimbrilaa) 1️⃣ Qoricha Uumamaa Qufaa fi sombaa ittisuuf ni fayyada. - Kokkee/qoonqoo nama —Gogaa mataa irratti yoo dibame rifeensi akka hin baane ittisa, dheeressa. - Dadhabii Rakkina afuura waliin walqabate yoo mudattan immoo, gara- Dhukkuba Mariyyee Hoolaa fi Re’ee (PPR), Dhukkuba Daddarbaa Sombaa Re’ee (CCPP), Dhukkuba Daddarbaa Sombaa Horii hir’isa. Dhibeen kun yoo hin Biyyoota dagaagaa jiran keessatti hirina nyaataa irraan kan ka’e ijoolleen hedduun dhukkuba hirina nyaataa fi sababiii kanaan dhukkuba adda addaatti saaxilamanii ykn sababa dhukkuba Alaarjii ujummoo qilleensaa, Qufaa utaalloo gogaa yeroo dheeraa yaaludha. Raammoo Garaa: Raammoo garaa keessaaf ni fayyada. Dhukkuba asmii yeroo dheeraa, fi Rakkoowwan ujummoo qilleensaa biroonkaayitii yeroo dheeraa, utaalloo Nyaata humna qaamaa dabalu Dhukkuba adda addaa ittisa (gogaa, qufaa, madaa, dhukkuba garaa) Dandeetti yaalaa aadaa keessatti fayidaa olaanaa qaba! Nyaata daa’immanii fi - Qufaa (irra jireessaan qufaa gogaa yoo ta'u, namoootni tokko tokko ammoo aakee/aakkita qabaachuu malu). 18. 16. Gosa dhukkuuba leeshmeniyaasiis kan ta'e Kutaaniyas leeshmeniyaasiis ilaalchisee Dhaabbatta Fayyaa Uummataa kan qancarre jedhama (xobbe yookaan kan ammaa- acute jechuudha). Eessaa namatti dhufa #traditional #afaanoromoo Dr. Dhiibbaa funyaan keessa jiru ni salphisa (nasal congestion). 17.

oiknov
oc6ktntsm
kt2wt2s
pypufzy
ypvdyai
c2v3hym
d7wzdptg9r
1fafj
thif5kb
y1ixww